Murtovaras

Tänään sitten kävi se mitä olen koko yrittäjäurani pelännyt; liikkeessämme oli vieraillut murtovaras! Aamulla, noin varttia vaille yhdeksän, olin tulossa avaamaan liikettä ja kun availin lukkoja, ihmettelin lasioven läpi näkyvää lattiaa, jolle oli levinnyt kyniä ja papereita jne. Tulin hämilläni sisään ja sitten huomasin kassalaatikon repsottavan auki ja tietenkin tyhjänä, suuriosa kuiteistakin oli kelvannut, mitä lie niillä tekee, mutta itse olisin mielelläni pitänyt ne kirjanpitoa varten!

Jääkaapinovi oli myös auki samoin keittiökaapit, liekö tullut nälkä? Olin hetken hämilläni ja järkyttynyt siitä, että mistä ihmeestä varkaat olivat tulleet, kun ovikin oli ollut kunnolla lukossa, havahduin vasta, kun äitini soitti tiedustellakseni vointiani, siinä sitten sopersin, että meidät on ryöstetty. Äiti neuvoi soittamaan heti poliiseille, olin niin sekaisin, etten tajunnut numeroakaan, lol. No, numerotiedustelun kautta poliiseille ja sieltä neuvottiin soittamaan partio paikalle 112 kautta, näin toimin. Asiakkaani tuli sitten paikalle, pahoittelin hänelle tilannetta ja hän oikeastaan huomasikin mistä varkaat olivat tulleet sisälle; tuuletusikkunan kautta! 0_0 No samalla hetkellä poliisitkin olivat ilmestyneet ulkopuolelle tutkimaan juuri samaista ikkunaa. Käväisin siinä ulkona ja miehet tulivat sisälle tutkimaan.

Varas oli vienyt siis meidän pohjakassan, työkännykän, miniläppärin ja mm. laskimen! Tuotteisiin tai koneisiin ei ollut kajottu, no olisihan se vaikeaa isompia siitä pikku ikkunasta mahduttaa! En vieläkään ymmärrä miten siitä on mahtunut kukaan tulemaan, itsekään en mikään iso ihminen todellakaan ole ja ihan varmasti jäisin jumiin :D Lapsi? Exstreme laiha narkkari? - Kuka tietää.
No, työpuhelin piti sulkea väliaikaisesti ja kestää huomiseen iltaan, ennen kuin saadaan uusi sim-kortti, tämä tarkoittaa sitä, ettei asiakkaat saa meihin yhteyttä: loistavaa... Omistaja kun on lomalla ja hänen valtuutuksensa tarvitsee työkännykän avaamiseen.

No, luojankiitos oma yrityspuhelimeni ja oma rakas läppärini eivät olleet yöksi jääneet liikkeeseen, menetin vain rahaa, enkä onneksi kovin isoa summaa, mutta kyllä sekin harmittaa. Eniten harmittaa se vaiva ja hässäkkä mitä tuosta syntyi. Onneksi oli sentään komeita poliisimiehiä, haha! (Harmi, että olin kyllä niin sekaisin, etten hirveästi ehtinyt/kyennyt ihailemaan, heh)

Koko juttu ikkunansa kanssa on minusta kuitenkin jotenkin hämärä...No poliisit saavat selvittää... Nyt vähän hirvittää olla siellä yksin myöhään illalla. Taidan vainoharhaisena pitää sitten illalla yksin ollessa oven lukossa ja käydä avaamassa oven asiakkaille.

Onni onnettomuudessa ettei paikkoja oltu sotkettu enempää ja että mitään tärkeää työvälinettä ei ollut hävinnyt joten työt voivat jatkua normaalisti. Täytyy kyllä sanoa, että olen tämän päivän jälkeen täysin poikki. Poliisit ja sotkun siivoaminen sekoittivat aikatauluni täysin. Onneksi kaikki oli vakkariasiakkaita, eli olivat hyvin ymmärtäväisiä.

Ja eteenpäin mennään...

Lääkeannoksenikin kasvoi viikko sitten ylläpito annokseen, nyt alkaa näkyä sivuoireet vähän voimakkaammin. Maanantaina piikitin itseäni aamulla, unohdin ottaa kipulääkkeen ja töissä alkoi järjetön päänsärky, ruoka ei maistunut ja oli outo olo. Töissäkään ei mukanani ollut särkylääkkeitä, pitäisi muistaa viedä sinne. No, illalla, kun menin vanhemmilleni, mittasin huvikseni kuumeen: 38C! Normaali ruumiinlämpöni kun on noin 36,4... sillä lailla. Ensin ajattelin että nyt se influenssa iski, mutta tiistaina kun kuume oli poissa ja olo muutenkin ihan ok. päättelin sen johtuneen lääkkeestä. Lääkäri soittaa perjantaina, pitää kysyä voiko se lääke tosiaan nostaa kuumeen noin hurjaksi. Tänään otin sitten näin illalla pistoksen ja tällä kertaa kyytipojaksi lähti ibusal, katsotaan miten käy...

Pistoksesta jää pieniä mustelmia, ainakin tietää minne on viimeksi pistänyt... pistoskohtaa pitää kierrättää, pistospäiväkirjassa on oikein numeroitu kartta. Kohtia ovat: käsivarret, reidet, pakarat ja vatsa. Poikaystävälleni surkuttelin mustelmiani, hän lohdutti ettei niitä huomaa; - valehtelija :) ja että onhan hänelläkin mustelmia usein, kun harrastaa kamppailulajia. No niin, ehkä taidan taas hötkyillä suotta, silti aina välillä harmittaa kun katselee peilistä niitä jälkiä *huokaus* No, sanotaan niitä taistelu vammoiksi! :D
Kuulin, että MS on yleisintä alueilla, joita viikingit muinoin asuttivat, tai alueilla joilla he rellestivät ja pitivät "hauskaa". Huvitan itseäni ajattelemalla, että sisälläni asuu siis pieni sairaalloinen viikinki, mutta kuitenkin viikinki ja viikingit eivät anna helpolla periksi!